Kotkien ja Haukkojen 4.turnaus

Haukkojen neljäs sarjakierros pelattiin lauantaina Masalassa, johon saatiin vahvistukseksi seuran vuotta nuorempia poikia, jolloin pelaamaan lähdettiin lähes täydellä kolmella kentällisellä. Kokoonpano eli reippasti ja viimeiset muutokset jouduttiin tekemään vain vajaa 2h ennen ensimmäisen pelin alkua.

Perinteisesti poikien herääminen oli taas vähän takkuista, mutta kaikkien iloksi siirryttiin heti alussa johtoon. Ensimmäisen pelin edetessä oma peli ja vauhtikin alkoivat löytyä. Pelin tiimellyksessä nukahdettiin pariin otteeseen ja vastustaja kuittasi aina kun tilaisuus annettiin. Vatsakivut vaivasivat muutamia poikia ja muutama loukkaantuminen kavensivat joukkuetta, mutta onneksi poikia riitti. Hyvää tsemppaamista pojilta, mutta voitontahto ei aivan riittänyt lohkon ylivoimaista ykköstä vastaan ja vastustaja vei lopulta voiton selvästi 9-4 lukemin. Lopputulosta ja muutamaa nukahdusta lukuun ottamatta peli oli yksi kauden parhaimmista.

 

Toiseen matsiin lähdettiin vielä uneliaammin kuin ensimmäiseen ja vastustaja päästettiin moneen kertaan läpiajoon tai muuten vapaasti koettamaan onneaan. Pojat painostivat hyvin ja laukauksia vastustajan maalia kohden sateli runsaasti. Valitettavasti vastustajan maalivahti ja yksi hyökkääjä olivat joukkueelle tällä kertaa liian kovia pitäen joukkueensa pystyssä. Maalivahti torjui ottelussa 32 laukausta ja tämä hyökkääjä onnistui kerta toisensa jälkeen hiipimään puolustuslinjan taakse, joiden seurauksena pallo oli maalissa peräti seitsemän kertaa.

Ihan viimeiseen asti pojat eivät lopulta jaksaneet yrittää ja välillä peli meni ehkä vähän yliyrittämiseksi. Myös jalka alkoi lopussa painaa muutamalla pojalla. Muutama turhautuminen ja päivän toisessakin ottelussa kärsittiin tappio.

Nollakasit olivat hyvä piristys päivässä ja meidän pojilla on kyllä jonkin verran oppimista nuoremmilta.

Vaikka pientä jännitystä olikin aluksi ilmassa, niin yhteishenki ja -peli löytyivät todella nopeasti.

Haukat - Rangers Karhut 4-9

SCH Liekit - Haukat 10-6

Samaan aikaan kun Haukat aloittivat Masalassa, Kotkat valmistautuivat omaan koitokseen Raaseporissa, johon lähdettiin kahdella kasaan raavitulla kentällisellä. Aamulla viimeisen poissaoloilmoituksen tilalle käytiin matkalla poimimassa vielä viimeinen vahvistus, jotta saatiin ketjut täyteen.

Peli TU:ta vastaan alkoi nopealla 0.26 min vastustajan maalilla. Tästä toivuttuamme peli lähti rullaamaan oikeinkin hyvin. Tasoitusmaali tuli 4 min jälkeen. Ensimmäinen erä mentiin hyvässä vedossa ja vaihdossa pojat olivat itsekin ällikällä lyötyjä, pärjätäänkö me oikeasti näin hyvin! Kyllä, valmentajankin mielestä pärjättiin, peli oli jopa ajoittain meidän hallinnassa!

Toinen erä mentiin yhtä tasaisesti, loppupuolella päästettiin vastustaja yhden maalin johtoon, mutta kaikki oli mahdollista.

Kolmannen erän alkuun päästiin kokeilemaan ylivoimaa, siinäpä onkin sitten valmentajilla työsarkaa, millä ihmeellä saadaan pojat ymmärtämään, että ylivoimalla meitä on yksi enemmän. Toisaalta vastustaja oli kyllä selkeästi harjoitellut av-pelaamista, koska tiesivät mihin pallo pitää toimittaa ja miten sitä haudotaan meidän kulmauksessa. Kuitenkin päästetty av-maali ei mairittele. Tämä oli sitten ehkä se selkärangan murtaja tässä pelissä, sen jälkeen ei ollut enää paluuta ja leuka valui kohti rintaa vaihtoaitiossa. Vastustajien pari vikkeläjalkaista poikaa kipitti välillä keskeltä, välillä laidasta ohi meidän puolustuksen ja Matiakselle ei jätetty paljon mahdollisuuksia torjua yksin läpitilanteita.

 

Loppulukema 8-15. Kaksi erää kuitenkin erittäin positiivista pelaamista hyökkäyssuuntaan!

Toiseen peliin lähdettiin pitkän 3h tauon jälkeen, osa hallilla ja osa ABC:llä hyvin tankanneena lähdettiin EräViikinkien kimppuun. Tällä kertaa pelin alussa Kotkat näytti marssijärjestyksen ja tehtiin ensimmäinen maali ajassa 1.58. Ensimmäisen erän peli mentiin jälleen aivan tasavahvana ja numerot taululla olivat 2-2 erän päätyttyä, hyvä erä meiltä!

Vastustajan valmennuskin oli kuulemma myös pelästynyt meidän poikien todella vahvaa esitystä ensimmäisessä erässä.

Toiseen erään loppuikin sitten tällä kertaa Kotkanpoikien lento, pikkuhiljaa alkoi jalka painamaan ja puolustuksen sekä hyökkääjien välimatkat kasvamaan. Syöttöjen laatu ja reaktionopeus ei ollut toivotulla tasolla ja tästä johtuen vastustaja pääsi hiljalleen meidän ihon alle, toinen erä 0-5 (2-7).

Kolmanteen erään tehtiin kevyitä muutoksia ketjuihin, mutta tässä kohtaa jalka oli jo niin painava, että askel ei riittänyt enää hyviin suorituksiin, vaan koko ajan enemmän luovuttiin pallosta liian helposti.

Lopussa eritoten huomasi, että meidän hyökkäykseen lähdössä syötön antamiseen kului aikaa 10-15 sekuntia, kun vastustajalla siihen kului aikaa 2-4 sekuntia. Tämä ero on todella merkittävä, jos ajattelee, että nopein maali salibandyssä aloituksesta on tehty kolmessa sekunnissa. Siitä pallosta on vaan yksinkertaisesti välillä joukkuepelissä luovuttava ketjukaverille, jotta voi pelata itsensä uudelleen vapaaseen tilaan. Omasta päästä, yksin tehtyjä maaleja aika harvoin näkee ja ei ne edes ole niin hienoja, kuin usealla maukkaalla klipklap-syötöllä tehty maali. Epäitsekkyys on joukkuepelin A ja O.

TU - Kotkat 15-8

Kotkat - EräViikingit itä 2-11