P17 Mälarenergy Cupissa

Torstaina 11.4 kokoonnuttiin matka- ja pelitavaroiden kanssa Energia Areenan edessä, josta aloitettiin matka kohti Västeråsia ja Mälarenergi Cupia.

Greenline Bussin bussi lähti ajallaan kohti Olympia-terminaalia, jossa meitä odotti Silja Serenade. 

Hyvin menneen laivamatkan jälkeen saavuimme Tukholmaan, jolloin joukkueenjohtajan sähköpostiin kilahti ensimmäinen haaste, ylibuukattu hotelli. Koko bussimatkan ajan mietittiin ja selviteltiin vaihtoehtoja, joka ratkesi lopulta ei niin toivottuun, mutta rahallisesti kohtuulliseen lopputulokseen, kun yksi mukana olleista vanhemmista siirtyi kuuden pelaajan kanssa vieressä sijaitsevan mökkikylän hyvin varusteltuun mökkiin. Tästä hyvästä saatiin vielä huoneet heti, joten säästyttiin kolmen tunnin lisäodotukselta.

Lähes kahdeksan tunnin ihmettelyn jälkeen päästiin vihdoin valmistautumaan peleihin. White aloitti P16-sarjassa (2007-syntyneet) urakkansa Djurgårdenia vastaan Mälarenergi Areenan B-kentällä klo 20.45 ja Black pääsi kentälle klo 21.30 Kristiansborgshallennissa, kun vastaan saapui P15-sarjassa (2008-syntyneet) IBK Köping.

Pitkän reissaamisen ja odottelun jälkeen ei oltu valmiina ja molemmista otteluista tuli tappiot (4-1 ja 8-1). Lukemista huolimatta ei oltu noin huonoja, mutta väsyneenä virheet korostuvat ja se näkyy äkkiä tulostaululla. Whiten maalissa Tamminiemi pelasi elämänsä ensimmäisen kokonaisen ottelun maalivahtina ja hyvin pelasikin.

Black ei paljoa ehtinyt miettimään ensimmäistä peliään, kun aamulla pelattiin ABB Arenalla jo klo 8.45 Skara IBK:a vastaan. Ottelu alkoi tasaisesti, mutta mitä pidemmälle peli eteni, niin sitä enemmän jaloissa alkoi jo painaa. Hyökkäyksiä saatiin kyllä luotua, mutta laadukkaat vedot jäivät vähiin, joten tuloksena oli 4-0 tappio.

Pari tuntia myöhemmin oli Whiten vuoro pelata samassa hallissa Kristinehams IBF 1 2:a vastaan. Tuloksena oli tästäkin pelistä tappio (0-2), mutta katsomon puolella voitettiin ruotsalaisten sydämet ja saatiin paljon uusia faneja Akselin antaessa englanninkielistä haastattelua sosiaaliseen mediaan.

Whiten maalilla nähtiin tässä pelissä Blackin maalilla normaalisti pelannut Masse ja Tamminiemi siirtyi sinne, missä hänet on useimmin nähty, eli hyökkääjän paikalle.

Black taisteli yhdeksällä kenttäpelaajalla todella hienosti ensimmäisen erän turnauksen voittanutta vastustajaa vastaan, mutta toisen erän alun tuomarin  käsittämätön vihellys jalkasyötöstä ja heidän kommunikaation puuttumisestaan, katkaisi kerralla koko joukkueen selkärangan. Ensimmäinen erä hävittiin 2-0 ja toinen peräti 12-0.

Whitella ei mennyt naapurihallissa paljoa paremmin, kun siellä koettiin 12-2 tappio. Meidän kavennusmaalit tehtiin ottelun kahden viimeisen minuutin aikana, mutta ne olivat laiha lohtu, sillä Matias T:n käsi otti pahasti osumaa pelin puolivälissä. Hammasta purren poika pelasi kuitenkin maalissa pelin loppuun, ennen kuin tajusi miten pahasti siinä lopulta kävi. Turnaus ohi ja käsi paketissa ainakin muutaman viikon. Muutenkin kapealla rosterilla turnaukseen lähteneet joukkueet kokivat siis pahoja kolauksia näissä peleissä.

Alkusarjan pelit eivät tarjonneet joukkueelle siis muuta kuin kokemuksia ja muistoja. Kovat vastustajat ja alkusarjan epäsuotuisa otteluohjelma eivät myöskään olleet puolellamme. Blackin vastustajista Järfalla ja Skara kohtasivat myös turnauksen finaalissa.

Yllättävän kova ja salliva ruotsalainen pelitapa aiheutti myös yllätyksen, sillä pelaajia sai taklata kuin jääkiekkokaukalossa.

Pelien jälkeen päästiin viettämään kunnolla vapaa-aikaa. Osa lepäili, osa nautti hallilla turnausfiiliksestä ja muutama lähti katsomaan Allsvenskanin jalkapallo-ottelua.

Sunnuntaina luovutettiin mökki sekä hotellihuoneet ja matkattiin ensimmäistä kertaa kaupungin toiselle puolelle, reilun kuuden kilometrin päässä olleelle Klövernhallennille. Blackin vastustajaksi tuli Onyx, jonka kaksi päätä pidemmät pelaajat herättivät huomiota jo ennen alkulämpöjä. Peli eteni tasaisesti ja hyvistä paikoista huolimatta hävittiin tämäkin peli maalein 3-2.

Monen mielestä oltaisiin ansaittu voitto, mutta maalit ratkaisevat. Ottelun alussa oltiin vain turhan varovaisia ja vasta toisessa erässä tajuttiin, että ollaan vastustajaa parempi joukkue.

Tappio tiesi Blackin pelien loppumista ja Onyx pelasi lopulta itsensä aina B-finaaliin asti.

Pelin jälkeen käytiin jälleen syömässä ja sen jälkeen lähdettiin Petterbergskolaniin, Whiten jatkopeliin.

Katsomoon saatiin iso kasa uusia ruotsalaisia fanejamme, joten pojat päättivät näyttää parastaan  Kristinehams IBF 1 1:a vastaan. 

Tiukasta taistelusta huolimatta tämäkin peli hävittiin 3-2, joten jäljellä oli enää kotimatka. Varsinkin toisen erän hurmoksen kaltaisella pelillä oltaisiin pystytty haastamaan turnauksessa lähes mikä joukkue tahansa, mutta kun vastustajan veskarilla oli maalikehikko useampaan otteeseen kaverinaan, niin minkäs teet. Pallo ei vaan pomppinut tällä kertaa meille.

Huomiona molemmissa sunnuntain peleissä oli, että tuomarilinja muuttui aikalailla täysin. Suomalaisittain linja oli jatkopeleissä erittäin hyvä, sillä kentällä sai pelata kovaa, kunhan pelasi oikein. Tuomiot olivat jämptejä ja niiden takana oli helppo seistä.

Jälkipelien ja hyvästien jälkeen hypättiin bussiin ja lähdimme takaisin Tukholmaan, josta tulimme Viking Cinderellalla Turkuun. Matkoja muokattiin moneen kertaan ja lopulta tultiin siis päivän viimeisellä laivalla Suomeen, kun saatiin muokattua otteluohjelmaa sen mukaan ennen turnausta.

Laivan buffet oli täynnä, joten tilasimme laivan kahvilaan erittäin maistuvan kanapastapäivällisen. Muutaman tunnin vapaa-ajan jälkeen mentiin nätisti nukkumaan, mitä nyt vanhemmat ja toimihenkilöt joutuivat auttamaan laivan vartijoita paimentamaan nuorempia jääkiekonpelaajia, joita laivalla oli monta joukkueellista.

Aikainen herätys, aamupala ja bussimatka Turusta Vantaalle oli vielä maanantaina ohjelmassa. Vasta bussimatkalla rupesi huomaamaan, miten matkalla olleet rupesivat pitkän reissun jälkeen väsähtämään.

Lopputuloksista huolimatta reissu oli todella antoisa ja onnistunut, hotellicasesta huolimatta. Joukkuehenki parani entisestään ja kaikilla oli hauskaa.

Joukkue sai positiivista palautetta, niin laivoilla, hotellilla, bussissa kuin halleilla käyttäytymisestään ja kiitosta annettiin myös heille, joille sitä kuuluikin antaa, kuten mm. Apalbyn koululla olleelle Suomea puhuneelle keittäjälle, joka palveli erinomaisesti varsinkin meidän allergikkoja. Kiitoksena annettiin hänelle viimeisen ruokailun yhteydessä seuran viiri ja kotimaisia makeisia. Viirit annettiin myös ruotsalaisille vastustajillemme ennen jokaista peliä.

Turnaukseen lähdettäessä otimme tietoisen riskin lähteä turnaukseen kahdella kahden kentällisen joukkueella ja kenties tuloksetkin olisivat saattaneet olla erilaisia yhdellä joukkueella pelatessa, mutta kun tuollaiseen reissuun lähdetään, niin kyllä jokainen haluaa hauskanpidon ohella pelata myös pelejä, eikä istua penkillä tai katsomossa.

Kiitos kaikille reissussa mukana olleille pelaajille, toimihenkilöille, vanhemmille ja faneille!

Reissu oli kaikinpuolin hieno, ja tämä tullaan varmasti muistamaan vielä pitkään.

Lähetä linkki ystävällesi