Pelaajaesittelyssä Jonna Nyfors

SB Vantaassa ensimmäistä kautta pelaava Jonna Nyfors on onnistunut yhdistämään kaksi itselleen mieluisaa asiaa, armeijan ja salibandyn, vaikka helppoa se ei ole ollut.

Nyfors on onneksi saanut vapaita sovitettua siten, että on päässyt 14 peliin tällä kaudella ja on treenien vähäisyydestä huolimatta hoitanut torjuntatehtävät kiitettävästi.

Kerro salibandytaustastasi
 
Ala-asteella tuli jo poikien kanssa hieman lätkittyä palloa. Sitten 6.luokalla osallistuin poikien joukkueessa koulujenväliseen salibandyturnaukseen, jossa sain siskoni Petran (Nyfors) kanssa hirveän kipinän aloittaa pelaamaan ihan oikeassa jengissä.

Mentiin sitten SB-Pron junnujen treeneihin, ja siellä tuli pelattua kuusi kautta - kolme viimeistä kautta sekä naisissa ja junnuissa.

Siirryit täksi kaudeksi SB Vantaaseen. Mikä sinut sai valitsemaan juuri tämän joukkueen?

Olin pelannut niin kauan Prossa, että alkoi tuntua että maiseman vaihdos voisi tehdä hyvää. Keväällä sitten joukkue hajosi eri suuntiin, ja Miian (Saari) kanssa alettiin miettiä seuran vaihtoa tosissaan. Käytiin muutamissa seuroissa näytillä, ja SB Vantaa tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Kun vielä meidät haluttiin sinne pelaamaan, niin ei ollut vaikea valita uutta seuraa.

Miten armeijan ja salibandyn yhteensovittaminen on onnistunut?

Suoraan sanottuna onhan se ollut älyttömän hankalaa. Peleihin pääsee kohtuullisen hyvin, mutta harkkoihin on toivotonta päästä ilman omaa autoa. Bussi yhteys Kouvolasta Vekarajärvelle ei vaan sovi yhteen harjoitusaikataulujen kanssa ollenkaan. Intissä pystyy treenaamaan kyllä tietenkin jonkun verran, mutta se ei kuitenkaan pysty korvaamaan joukkueen harjoituksia.

Mikä sinut sai ryhtymään maalivahdiksi?

Niinkin yksinkertainen syy kuin että kun aloitin, joukkueessa ei ollut yhtään maalivahtia. Sitten kyseltiin että josko joku haluaisi koittaa ja minäpä koitin ja sinne jäin sitten.

Olen ollut mailan varressa myös suhteellisen paljon. Prossakin aloitin parit ekat treenit kenttäpelaajana, ja olisin halunnut olla kenttäpelaaja. Onhan se nyt hienompi tehdä maaleja kuin päästää niitä. Kesäisin sitten katusählyssä kikkailen tietenkin aina hullun lailla. Ja olen parissa kaveriporukkaturnauksessakin pelannut kentällä pari vuotta sitten.

Mitkä ovat vahvuutesi pelaajana?

Vahvuuksia on ainakin heitto (jos vielä joku tekisi niistä maaleja ;) ) ja pelaajana olen aika rauhallinen.

Mikä on mieleenpainuvin salibandymuistosi?

Oi joi näitä on monia. Prossa ainakin kevään -07 kultavuosi, jolloin voitettiin kaksi SM-kultaa viikon sisään. Sitten kaikki pelireissut, varsinkin Uppsalaan, ovat olleet tosi hauskoja. Toisaalta myös esimerkiksi sisko Petran MM-kisat, joita olin katsomassa, olivat erittäin upea kokemus vaikkei itse pelaamassa ollutkaan.

Samoin paikan päällä oleminen, kun miehet voittivat Prahassa MM-kultaa. Mieleen on jäänyt myös ihan yksittäisiä pelejä, joissa olen pelannut tosi hyvin. Unohtamatta tietenkään kaikkia jengin päättäjäisiä ja mestaruusjuhlia :)

Mitä tavoitteita sinulla on salibandyn suhteen?

Tavoitteena on kehittyä entistä paremmaksi maalivahdiksi, voittaa mestaruuksia ja pelata kenties joskus ulkomaillakin :)

Teksti: Päivi Antikainen ja Jonna Nyfors
Kuvat: Päivi Antikainen