P09 Leijonat Myllypurossa 18.11.2018

Leijonaryhmällä oli ohjelmassa kahden pelin päivä Myllypuron Arena Centerissä. Muutamat sairastelut pudottivat osallistujamäärää huolestuttavasti, mutta pika-avulla saatiin paikalle 8 poikaa.

Leijonat- KorsKa Oranssit 2-4

Ensin kohdattiin KorsKan Oranssi peliryhmä. Allu otti vastaan ison vastuun maalinsuulla ja hoitikin pestinsä hienosti. Ensimmäinen erä mentiin hyvin harvinaisin 0-0 lukemin läpi, vaikka totisesti vastustajalla oli kyllä reilusti laadukkaampia maalipaikkoja, mutta tällä kertaa ne eivät realisoituneet laskettaviksi numeroiksi tulostaululle.

Toiseen erään vastustajan tähtäin oli kohdistettu vielä pykälää tarkemmin ja erän alkupuolelle samaan vaihtoon napsahti kaksi häkkiä omiin. Mitään retkahdusta ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan, mutta kyllä puolustuspelaamisessa on vielä paljon opettelemista. Meille sattui kuitenkin myös erän puoliväliin jokin suonenveto ja pääsimme tasoittamaan pelin yhden vaihdon aikana kahdella pikamaalilla. Erän loppu oli kuitenkin edelleen selkeästi vahvemman vastustajan hallussa ja kova paine tuotti heille tarvittavat lisämaalit ja lopputulos meille tappiollinen 2-4.

PSS Pantterit- Leijonat 2-6

Toista peliä saimme odotella lähes kaksi pitkää tuntia ja vastaan tuli PSS:n Pantterit. Maalia vartioimaan tähän otteluun meni Juuso ja muuten käännettiin pelipaikat niin, että kaikki saivat kokeilla hyökkäyksen huumaa ja puolustamisen ”tuskaa”. Vastus oli hieman edellistä vastustajaa vaisumpi ja sen kautta myös meidän pojat saivat enemmän aikaa ja tilaa tehdä myös omaa peliä. Se onnistuikin hienosti ja palloa alettiin liikuttamaan, vastustajaan päästiin paremmin kiinni ja myös maaliin kohdistuneita laukauksia alkoi löytyä useammaltakin Leijonapelaajalta. Ottelussa oli kaksi hyvin samankaltaista erää, joissa olimme hallitsevampi osapuoli. Saimme myös onnistumisia molemmilla hyökkäysparilla ja siihen päälle tarpeeksi huolellinen puolustus- ja maalivahtipeli toi meille ansaitun 6-2 voiton.

Loppupalaverin plussat tulivat liikkumisesta, rohkeasta vastustajaan kiinni menemisestä ja laadukkaasta viimeistelystä. Parannettavaa jäi edelleen oman maalinedustan miehittämiseen silloin, kun pallo on ”vapaana” omassa kenttäpäädyssä. Tuntuu olevan edelleen hirvittävä kiire lähteä hyökkäämään koko ryhmällä, vaikka pallo ei ole selkeästi omalla joukkueella. Voitto kuitenkin viimeisestä ottelusta jätti iloisen mielen ja kotiin lähdettiin hymyilevin ilmein!